Löysin jokunen vuosi sitten mieluisan, ruokavaliooni aika mukavasti sopivan raparperipiirakkaohjeen Kutsu vapauteen -blogista ja tällä vhh-ohjeella olen piirakkani siitä asti leiponut. Silmiini oli kuitenkin osunut netissä myös paljon kehuttu Maisemakahvilan raparperipiirakan ohje, jonka gluteenitonta versiota myös keliakiaa sairastava vieruskaverini sairaalassa viime hoitojaksolla mulle painokkaasti suositteli, joten halusin ottaa tämän ohjeen testiin. Reseptin gluteeniton versio löytyi Virtasalmen viljatuotteen nettisivuilta, mutta se ei aivan sellaisenaan sopinut mun ruokarajoitteisiini, joten päädyin muokkaamaan sitä niin, että maitotuotteet korvasin (voita lukuunottamatta, jota elimistöni tuntuisi sietävän) kasvisperäisillä vaihtoehdoilla sekä vähensin myös käytetyn sokerin määrää. Piirakka onnistui niin hyvin, että laitan ohjeen muistiin sekä itseäni varten että jakoon muille maidottomille ja gluteenittomille, jotka ehkä haluavat reseptiä testata. 

Reseptin historiasta sen verran, että ohje on netissä tullut tunnetuksi nimellä Maisemakahvilan raparperipiirakka, ja tuo maisemakahvila, johon nimessä viitataan, sijaitsee Hämeenkyrössä ja on Katariina Pylsyn ylläpitämä kausikahvila, jossa Pylsy tarjoilee tällä ohjeella valmistettua piirakkaa. Hän on kertomansa mukaan saanut ohjeen tuttavaltaan vuosikymmeniä sitten ja alkuperäisessä ohjeessa on käytetty omenaa, jonka Pylsy on korvannut raparperillä. Nettikeskusteluissa moni kertoo leiponeensa piirakoita vastaavalla reseptillä jo vuosikymmenien ajan joten se, kenen käsialaa piirakkaohje ihan alun perin on, on hämärän peitossa. Niin tai näin, tämä ohje on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen! 

En ole itse syönyt alkuperäisellä reseptillä valmistettua piirakkaa, jossa pohjaan käytetään piimää ja täytteeseen maitorahkaa, joten en osaa sanoa miten lähelle alkuperäisen reseptin makumaailmaa tällä maidottomalla versiolla päästään - jos päädyt tätä ohjetta kokeilemaan ja olet syönyt myös näitä maitotuotteita sisältävää versiota, niin kerrothan kommenttiosiossa miten tämä versio maistui verrattuna alkuperäiseen. 

Jouduin hetken miettimään vegaanista korvaajaa ohjeessa käytetylle piimälle eikä vegaanista piimää ilmeisesti ole kaupan, mutta löysin netistä vinkin vegaanisen piimän valmistamiseen itse: soijamaidosta tulee maultaan piimän kaltaista, kun siihen lisää lorauksen sitruunamehua tai etikkaa. Kokeilin "piimän" valmistamista tällä ohjeella ja maku oli yllättävän piimämäinen! Täytteessä käytetyn maitorahkan korvasin tällä kertaa hapatetulla kauravalmisteella eli Juustoportin Friendly Viking's Sour oatilla, joka oli mulle uusi tuttavuus ja jota Juustoportti mainostaa vegaanisena korvaajana kermaviilille. Tämä tuote toimi piirakassa ihan hyvin, vaikka tuotteen maku sinällään ei ollut kovin mieluisa. Googlailtuani nyt vegaanisia vaihtoehtoja maitorahkalle huomasin monien korvaavan rahkan myös paksulla, kreikkalaistyylisellä soijajogurtilla (Alpron maustamaton tai vaniljalla maustettu Greek Style), joka voisi sopia hyvin tähänkin ohjeeseen. Muita ohjeeseen tekemiäni muutoksia olivat vaniljasokerin korjaaminen aidolla vaniljalla, joka antaa kaikkiin leivonnaisiin ja jälkiruokiin ihanan vaniljaisen vihvahteen, vähän aromikkaamman ruokosokerin käyttäminen valkoisen sokerin sijaan pohjassa sekä täytteen sokerin korvaaminen steviajauheella leivonnaisen kokonaissokerimäärän vähentämiseksi. Lisäsin raparperipalojen sekaan myös hiukan tuoreita kirsikoita, joiden käyttämisellä alkoi olla jo kiire, ja ne sopivat piirakan makumaailmaan hyvin. Myös mansikat sopisivat tähän loistavasti. Tästä ohjeesta tulee piirakkavuoallinen (halkaisija noin 24 cm) piirakkaa, halutessasi kokonaisen uunipellillisen tätä herkkua tuplaa ainekset. Piirakan kerrotaan kestävän hyvin pakastamista. Meillä pakastamista ei päästy tällä kertaa kokeilemaan, sillä herkku katosi hetkessä parempiin suihin! 

 

Salaa vähän toivoin, että tämä piirakka ei päihittäisi maullaan aiempaa suosikkireseptiäni, koska tuon vhh-piirakan ainesosat ovat ravintoarvoiltaan tämän piirakan raaka-aineita fiksumpia (esimerkiksi pohjan pääraaka-aine on mantelijauho valkoisen jauhoseoksen sijaan), mutta myönnettävä se on, että kyllä tämän leipomuksen kuohkeus ja mehevyys olivat omaa luokkaansa ja ohje jää käyttöön sekä pääsee uudelleen testiin omenaisena versiona kotimaisen omenan sesongin alettua. Joka onkin jo ihan pian!