Arkikuva 7/52

helmikuuta 20, 2023


Rakastan erilaisia webinaareja, koska niihin on heikkokuntoisempanakin helppoa osallistua vaikka omasta sänkybyroostaan käsin. Viime viikolla pääsin nauttimaan Trauma Super Conferencesta, jossa tarjoiltiin traumatietoisuutta monista eri näkökulmista kymmenien asiantuntijahaastattelujen voimin ja vieläpä ihan ilmaiseksi! Mikä upea mahdollisuus kasvattaa ymmärrystään tästä teemasta, johon perehtyminen on mulla ollut viime aikoina työn alla liittyen omiin terveyshaasteisiini, joiden yksi tärkeä palanen on elimistön krooninen stressitila. Viikon kestävän konferenssin ohjelma oli niin täysi ja tiukka, ettei esityksistä pystynyt mitenkään kuuntelemaan kuin murto-osan, enkä edes yrittänyt ahmia kaikkea, vaan hyvin valikoiden poimin esitysten joukosta ne oman tilanteeni kannalta kaikkein relevanteimmalta vaikuttavat puheenvuorot. Yhdet sukat valmistuivat haastatteluja seuratessa ja toiset laitoin jo alulle, huomasin mekaanisen käsillä tekemisen auttavan mua keskittymään kuuntelemiseen. 

Samalla kun seurasin konferenssia, niin mietin, että eipä ehkä tule terveille ihmisille mieleen, että tällaisistakin asioista kroonisesti sairaiden päivät täyttyvät. Olen vuosien varrella osallistunut lukemattomiin erilaisiin konferensseihin, webinaareihin ja summiteihin, joissa on käsitelty erilaisia terveyteen ja sairauteen liittyviä aiheita, yrittäen keräillä tiedon murusia, joista olisi apua oman tilanteeni ymmärtämisen ja diagnoosin selvittämisen suhteen. Olen vetänyt itseni ihan piippuun ahmimalla kaiken saatavilla olevan tiedon kynä muistiinpanojen kirjoittamisesta sauhuten ja maannut sen jälkeen viikon pää kainalossa rupeamasta toipuen. Aina on löytynyt joku tiedon hippunen, jonka avulla olen päässyt tilanteessani eteenpäin, mikä on motivoinut taas opiskelemaan lisää. Jossain vaiheessa, vointini ollessa parempi, pidin tietoisesti taukoa terveysjuttujen opiskelusta ja keskityin muun elämäni eteenpäin viemiseen, mutta nyt terveyden alettua vaatia taas enemmän huomiota olen kaivanut terveysnörttiminäni naftaliinista ja webinaarit kiinnostavat. 



///

Pieniä otteita -blogi muualla verkossa: 



You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Voi vitsit, miten kivalta tuo webinaari kuulostaa! Minustakin olisi ihana osallistua vastaaviin, mutta en ikinä löydä netistä mitään kivaa. Ja sitten jos löydänkin, niin se on jo ollutta ja mennyttä.

    Ja mulla on ihan sama juttu, että jokin simppeli käsillä tekeminen helpottaa kuuntelemiseen keskittymistä. Neulominen olisi hyvä, mutta en ole uskaltanut neuloa yli vuoteen, kun pelkään, että kyynärpää tulee kipeäksi. Meinasin ostaa sen sijaan aikuisten värityskirjan, vaikka olen aina vähän naureskellut niille, mutta kun selailin niitä kaupassa, totesin niiden olevan liian kalliita, jos värittäminen ei vaikka innostakaan (mulla on tapana innostua jostain ihan täysillä, mutta sitten innostus loppuu yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin). Tulostin siis netistä yhden värityskuvan, ja siellä se pyöri makuuhuoneen pöydällä viikkotolkulla, ilman että koskaan edes aloitin sitä, kunnes heitin sen roskiin. Hyvä siis, että jäi se värityskirja kaupan hyllylle. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisinpa mäkin vaan tulostanut jonkun värityskuvan, siellä se hiton kallis värityskirja lojuu jossain mun kirjahyllyssäni toimettomana ja niin, että montaa kuvaa oon aloittanut mutta ehkä yhden jaksanut värittää loppuun! :D Sama homma kanavatyön kanssa, sellaisenkin hommasin "terapiakseni" vaan kuinkas kävikään... Mulla taas on noiden webinaarien kanssa sellainen "ongelma", että niitä tuutataan mun eteeni joka tuutista ja sitten iskee kamala runsaudenpula, kun eniten kiinnostaa kaikki ja valitse siinä sitten! Oon yrittänyt nyt lopetella erilaisia meilitilauksia joiden kautta saan tietoa noista webinaareista, koska ahdistun ajatellessani kaikkia niitä ihania tilaisuuksia jotka missaan. :D

      Poista

Kiitos kun luit! Ilahdun, jos jätät käynnistäsi jäljen.