Maaliskuisen maanantain alkuiltapäivä. Istun Volvon pelkääjän paikalla odottelemassa miestä rautakaupasta ja nuuskuttelen takapenkiltä kantautuvaa ruoan tuoksua. Ollaan ajeltu meidän landelta 15 kilometrin matka kaupunkiin mun verikokeitani varten ja olen jo laboratoriossa piipahtanut saaden kuulla, ettei kaikkia mulle määrättyjä kokeita pystytä siellä vaatimattomassa labrassa ottamaan ja että se yksi koe, joka jää nyt ottamatta, olisi itse asiassa pitänyt ottaa jo kahta viikkoa eikä viikkoa aiemmin, kuten mulle on ohjeistettu. Ärsyttää turha ajelu ja tekee mieli hyödyntää jotenkin paremmin tämä kaupunkireissu. Onneksi on lounasaika, joten päätämme napata jostain valmiit lounaat mukaan. 

Toijalan lounastarjonta ei ole muutamia kebuloita lukuun ottamatta tuttua, joten ei muuta kuin googleen "lounas Toijala" ja tuloksia ihmettelemään. Lounaspirtti lupaa tarjota Toijalan maistuvinta lounasta ja paikan kotisivu henkii rehtiä kotiruokaa, joten pitäähän sitä lähteä testaamaan, etenkin kun päivän listalta näyttää löytyvän myös viljaton ja maidoton vaihtoehto. Kahvilan löytäminen ei ole ihan helpoin rasti, sillä mitään ruokapaikan näköistä ei silmiimme heti annetussa osoitteessa osu. Sitten huomaan vaatimattoman näköisen oven ala-asteaikojeni hammashoitolan näköisen rakennuksen kyljessä ja Lounaspirtin kyltin siinä. Mies lähtee metsästämään meille ruokalistalla luvattua possua ja saapuu kohta autolle tuoksuva paperikassi käsissään. 

Maalle saapuessamme nälkä kurnii jo ja keitetyt perunat, maukas nyhtöpossu sekä monenlaisia herkkuja sisältävä vihersalaatti uppoavat ripeästi vatsoihimme. Nautin myös siitä, että saan taukoa itse kokkaamisesta, koska sitä saan kyllä harrastaa päivittäin väsymykseen ja kyllästymiseen asti. En tiedä Toijalan muusta lounastarjonnasta ja siitä missä tarjotaan se kaikkein maistuvin lounas, mutta kyllä mä erittäin mieluusti käyn toistekin hakemassa ruokaa Lounaspirtiltä ja suosittelen sullekin, jos liikut Toijalassa lounasaikaan ja tykkäät rehdistä ja laadukkaasta kotiruoasta.