Pohdintaa elimistön kroonisen stressitilan helpottamisesta kroonisesti sairaan tapauksessa
tammikuuta 12, 2023
Kirjoitin aiemmassa postauksessani, että haluan tänä vuonna oppia tuntemaan enemmän sisäistä rauhaa ja turvallisuuden tunnetta sekä olemaan täydemmin läsnä elämässäni monien melko stressaavien vuosien jälkeen. Näiden vuosien jäljiltä elimistöni on kroonisessa stressitilassa, mikä ilmenee muun muassa kroonisesti koholla olevina stressihormoni kortisolin tasoina. Olen yrittänyt nämä vuoden ensimmäiset päivät saada kiinni siitä miten lähteä tätä "projektiani" eteen päin viemään, ja kuvio on selkiytynyt mielessäni niin, että olen päättänyt lähteä jäsentämään kysymystä rauhan, turvan ja läsnäolon lisäämisestä pohtimalla ensin stressiä ja stressin hallintaa. Mietin tässä postauksessani sekä yleisemmällä että henkilökohtaisemmalla tasolla sitä, minkälaiset tekijät voivat aiheuttaa ja ylläpitää stressiä sekä pitkäaikaisesti että akuutimmin, pitäen kortisolitasot jatkuvasti korkeina ja ajaen elimistön ja hermoston jatkuvaan hälytystilaan, ja sitä, mitä niille olisi tehtävissä, jotta kortisolitasot saataisiin laskemaan ja elimistön toiminta näiltä osin normalisoitumaan.
Muistutan, että en ole terveysalan ammattilainen, ja että tämän postauksen pohdinnat ovat ihan vaan omaa ajatuksenjuoksuani, jonka tarkoituksena on selkiyttää ennen kaikkea mulle itselleni sitä miten ehkä voisin lähteä tätä elimistöni kroonista stressitilaa purkamaan. Selvittelen asiaa itse, koska en ole apua ja neuvoja tilanteeseeni muualtakaan saanut, vaikka jatkuvasti korkeat kortisolitasot on todettu verikokeissa lääkärin toimesta. Sellaiset elimelliset, kortisolitasoja nostavat sairaudet kuin vaikkapa Cushingin syndrooma, on endokrinologin toimesta määrätyillä laboratoriokokeilla pois suljettu.
Stressihormonitasoja nostavia ja koholla pitäviä tekijöitä
Jaan stressihormonitasoja nostavat asiat kahteen ryhmään:
1. Elintavat, jotka voivat nostaa ja ylläpitää korkeita kortisolitasoja, esimerkiksi:
- Tulehdusta elimistössä aiheuttavan ja ylläpitävän ruokavalion noudattaminen.
- Hermoston toimintaa kiihdyttävien nautintoaineiden kuten kahvin ja alkoholin runsas nauttiminen.
- Riittämätön tai huonolaatuinen, palauttamaton uni sekä vinksallaan oleva vuorokausirytmi.
- Liiallinen tai liian vähäinen liikunta.
- Elämäntyyli, jossa ei ole tilaa riittävälle palautumiselle.
- Krooniset sairaudet.
2. Sellainen psyykkisesti stressaava arki, jonka eläminen ylittää omat, käytettävissä olevat voimavarat, sekä elämänmuutokset tai -tapahtumat, joiden koetaan uhkaavan omaa tai läheisen olemassaoloa tai oikeutta kuulua osaksi yhteiskuntaa. Myös hoitamatta jääneet psyykkiset traumat kuuluvat tähän ryhmään.
Psyykkisen stressin kokeminen on yksilöllistä ja sellainen asia, joka aiheuttaa yhdelle stressiä, ei välttämättä ole stressori toiselle ihmiselle. Ajattelen, että ihminen ei aina välttämättä ole edes tietoinen kaikista niistä tekijöistä, jotka hänen tapauksessaan ylläpitävät elimistön kroonista stressitilaa, ja että esimerkiksi stressipäiväkirjan pitämisestä voi olla hyötyä omien stressoreiden selvittelyssä sekä mietittäessä keinoja vähentää omassa elämässä koettua stressiä.
Omat stressitekijäni
Jos mietin kroonista stressiä aiheuttavia ja ylläpitäviä tekijöitä omassa elämässäni, niin mieleen tulee ainakin seuraavia asioita:
Elintavat:
- Liiallinen kahvin juominen,
- Aamupalan syömisen lykkääminen.
- Tulehdusta vähentävästä ja mitokondrioiden toimintaa tukevasta ruokavaliosta liiaksi poikkeaminen.
- Unen heikkolaatuisuus (todettu laajassa unitutkimuksessa).
- Ilta- ja yöpainotteinen vuorokausirytmi.
- Liian vähäinen liikunta.
- Krooninen tulehdussairaus, jonka hoitaminen on hankalaa tarkan diagnoosin puuttuessa.
Psyykkiset stressitekijät:
- Eläminen kenties pysyvästi sellaisen kroonisen sairauden, jolla ei ole nimeä, ennustetta tai Käypä hoitoa, kanssa. Tällaiseen tilanteeseen määrittämättömäksi ajaksi joutuminen voi johtaa jopa sairauden aiheuttaman posttraumaattisen stressioireyhtymän (illness-induced PTSD) kehittymiseen.
- Ilman tarkkaa diagnoosia jääneen sairauden kyseenalaisuus lääketiedeyhteisön sekä yhteiskunnan laajemminkin silmissä ja tästä johtuen pakotettuna oleminen taistelemaan tutkimuksista, hoidoista, uskotuksi tulemisesta, oikeudesta sairaille tarkoitettuun toimeentuloon jne. Voi johtaa lääketieteellisesti aiheutetun posttraumaattisen stressioireyhtymän (medically-induced PTSD) kehittymiseen.
- Läheisten vakavat sairaudet ja pelko läheisten menettämisestä.
- Huoli toimeentulosta.
- Kokemukset ulkopuolisuudesta.
- Toiminta- ja työkyvyn pitkäaikainen heikentyminen ja niiden vaikutus tulevaisuudennäkymiin.
- Välinpitämättömyys pandemian hoidossa ja sen vaikutus riskiryhmäläisiin.
- Ukrainan sota seurannaisvaikutuksineen.
- Voimavarojen riittämättömyys kaikkiin arkiaskareisiin ja sen seurauksena esimerkiksi kotihäpeän kokeminen.
- Voimavarojen riittämättömyys kodin ulkopuolella tapahtuvaan säännölliseen harrastus- ja virkistystoimintaan osallistumiseen ja sen seurauksena enemmän tai vähemmän kodin vankina oleminen.
Olen aloittanut myös stressipäiväkirjan pitämisen päästäkseni vielä paremmin kärryille omista stressoreistani ja hahmottaakseni paremmin kokonaistilanteeni sekä sen, mitä voin sille tehdä. Kirjaan viikon ajan päivittäin muistikirjaani asiat, joiden koen aiheuttavan mulle stressiä. Jokaisen havaitsemani stressaavan asian kohdalla mietin ensinnäkin sitä onko kyseessä asia, johon mulla on mahdollisuuksia vaikuttaa, ja jos voin siihen teoillani vaikuttaa, niin mietin niitä keinoja, joilla voin korjata ongelman niin, että se ei aiheuta mulle enää stressiä tai että se stressaa ainakin vähemmän. Jos taas havaitsen, että tuo asia ei ole mun vaikutuspiirissäni, niin silloin mun on ehkä helpompaa olla stressaamatta siitä.
Suunnitelma
Aion jatkaa tätä projektiani nyt siis jatkamalla stressipäiväkirjan pitämistä ja vetämällä siitä sen valmistuttua johtopäätökset sekä lukemalla uudelleen psykiatri Bessel van der Kolkin Jäljet kehossa -kirjan lisätäkseni ymmärrystäni traumoista ja niiden hoidosta. Olen kiinnostunut myös kaivelemaan sitä mitä löytyy käsitteiden "sairauden aiheuttama posttraumaattinen stressioireyhtymä" ja "lääketieteellisesti aiheutettu posttraumaattinen stressioireyhtymä" takaa, sillä nämä traumat eroavat useista muista traumoista siinä, että ne ovat kroonisen sairauden ollessa kyseessä usein osa elämää koko loppuelämän ajan eikä niitä voida jättää samalla tavalla taakse kuin menneisyydessä tapahtuneet traumaattiset tapahtumat. Voimavarani ovat sairauteni ja stressaavan (!) elämäntilanteen takia rajalliset, joten homma tulee etenemään hitaasti, mutta en aio ryhtyä siitä stressaamaan! Tulen jatkamaan aiheesta täällä blogissa sopivan hetken tullen.
0 kommenttia
Kiitos kun luit! Ilahdun, jos jätät käynnistäsi jäljen.